Toimen Pojat
  • Liity!
  • Pooki '22
  • Lippukunta
    • Toimen Pojat lyhyesti
    • Kokousajat
    • Suorituskirja
    • Kannatusyhdistys
    • Järjestöt
    • Valokuvat
    • Partiopaita
    • Retkeilyn ABC
    • Asusteet
    • Tiedostot
  • Tavat & perinteet
    • Historia
    • Lupaus
    • Kiitollisuudenliljat
    • Tasavalta ja kansalaiset
    • Toimarihenki
    • Hallinto ja pestit
    • Huudot
    • TP-lehti
    • Jänkäsusi >
      • Jänkäsusien suorittaminen
  • Tiedotus
  • Kalenteri
  • kämpät
    • Kero
    • Ööga
    • Hänkkä
    • Varauslista
    • Kalusto
  • Yhteystiedot
  • Holvi

III. luokka

Takaisin

Erätaidot

14. Kolmannen luokan solmut

Vaatimukset
  • Osaan tehdä merimiesolmun, paalusolmun, jalussolmun, lippusolmun ja siansorkan ja käytän niitä oikeaan tarkoitukseen.

Tavoite
Solmujen osaaminen ja oikea käyttö luovat puitteet turvalliselle ja nautittavalle luonnossa liikkumiselle. Etenkin kun on kyseessä turvallisuustekijät, esim. pelastusköyden solmut jäillä liikuttaessa, tulee jokaisen osata solmut niin hyvin, ettei turvallisuus vaarannu. Erilaisten rakennelmien, kuten leirikatoksen, turvallisuus taataan käyttämällä oikein tehtyjä solmuja oikeisiin tarkoituksiin.

Tietoa
  • Merimiessolmu: Merimiessolmua käytetään kahden yhtä paksun köyden, tai narun, liittämiseen. Partiolaiset käyttävät Merimiessolmua huivissa, mutta myös Ystävyydensolmua - Neljän tuulen solmu - käytetään huivin sitomiseen. Kuva merimiessolmusta
  • Jalussolmu: Jalussolmulla liitetään kaksi eri paksuista köyttä toisiinsa. Mutka tehdään paksumpaan köyteen. Kuva jalussolmusta
  • Paalusolmu: Paalusolmulla saa aikaan kiristymättömän ja löystymöttömän silmukan. Paalusolmua käytetään muun muassa jäillä liikuttaessa vyötärön ympärillä. Kuva paalusolmusta
  • Siansorkka - Kaksoispolvi: Siansorkkaa käytetään kun kiinnitetään köysi puun tai jonkin paalun ympärille. Siansorkka aloittaa köytökset. Siansorkka löystyy ja purkautuu jos köydessä ei ole vetoa. Kuva siansorkasta​
  • Lippusolmu: Lippusolmu sidotaan Suomen lipun alareunan narulenkkiin. Metalliseen ylälenkkiin tehdään paalusolmu. Joissakin lipuissa on metalliset lenkit molemmissa päissä, tällöin on suositeltavaa tehdä paalusolmut molempiin lenkkeihin. Kuva lippusolmusta

15. Jokamiehenoikeudet ja luonnossa liikkujan vastuu

Vaatimukset
  • Tunnen jokamiehenoikeudet ja vastuun luonnossa liikkuessani
  • Tiedän metsäpalovaroituksen merkityksen

Tavoite
Jokainen luonnossa liikkuja on vastuussa tekemisistään luonnossa. Partiolaisilla on erityistehtävä luonnon vaalimisessa ja kunnioittamisessa. Vartiolaisen on opittava tuntemaan vastuunsa ja velvollisuutensa luontoa kohtaan ja kunnioittamaan Suomen poikkeuksellisen upeaa luontoa.

Jokamiehenoideudet on säännöstö, jota noudattamalla varmistetaan asiallinen ja oikea käyttäytyminen luonnossa ja maanomistajan mailla. Yöpymisen, liikkumisen ja erityisesti tulenteon luvallisuudesta on oltava selvillä.

Tietoa
Metsäpalovaroitus annetaan, kun metsäpalovaara on ilmeinen kuivuuden takia. Pelastustoimilain mukaan nuotiota tai siihen verrattavaa avotulta ei saa sytyttää metsään tai sen läheisyyteen, jos metsäpalovaroitus on annettu. Nuotion ja avotulen teko on kielletty myös silloin, kun metsäpalon vaara esimerkiksi kovan tuulen takia on muuten olemassa.

Ympäristöministeriön esite jokamiehenoikeuksista kertoo kaiken olennaisen aiheesta.


Lyhyesti
​

Saat
  • Liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat kulkemisesta vahingoittua
  • Oleskella tilapäisesti - esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksesta - siellä, missä liikkuminenkin on sallittua
  • Poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
  • Onkia ja pilkkiä
  • Kulkea, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä

Et saa
  • Aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille
  • Häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia
  • Häiritä poroja ja riistaeläimiä
  • Kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta
  • Tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta
  • Häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla
  • Roskata ympäristöä
  • Ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa
  • Kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia

16. Puukon, kirveen ja sahan käyttö ja huolto

Vaatimukset
  • Osaan käyttää turvallisesti, teroittaa ja säilyttää puukkoa
  • Osaan käyttää turvallisesti ja teroittaa kirvestä
  • Osaan käyttää sahaa ja vaihtaa siihen terän

Tavoite
Puukko, kirves ja saha ovat tavallisimmat työkalut, joita partiolainen tarvitsee retkillä ja leireillä. Vartiolaisen tulee hallita näiden työkalujen turvallinen käyttö ja oikea käyttötarkoitus.

Työkalujen turvallisuus ja toimivuus edellyttää oikeita huoltotoimenpiteitä.


Tietoa

Puukko
Puukko on luonnossaliikkujan tärkein varuste tulentekovälineiden ohella. Käyttäjälleen oikean kokoinen terä on noin kämmenen levyinen ja kahva riittävän iso tukevan otteen saamiseksi. Mitkään Rambo- tai metsästyspuukot eivät sovellu partiokäyttöön tai retkeilyyn - ne ovat ainoastaan vaarallisia. Rautakaupoissa myytävät niin sanotut "morat" ovat erittäin hyviä partiokäyttöön. Ne ovat muovikahvaisia puukkoja, jotka ovat halpoja ja äärimmäisen kestäviä.

Puukkoa käytetään pääsääntöisesti puun vuolemiseen. Kaivertamista varten on taltta, reittämistä varten piikki, poraamista varten pora jne. Puukko on turvallinen työkalu. Vaaralliseksi puukon tekee sen huolimaton käyttäjä. Puukkoa käytettäessä on aina oltava varovainen, mietittävä mitä tekee ja aina tiedettävä muista lähelläolijoista. Väsyneenä pitää olla kaksinverroin varovaisempi ja harkitsevampi. Jos sinusta tuntuu, että puukon käyttösi ei tunnu viisaalta, veistät vaikkapa reittäsi vasten niin jätä koko homma sikseen tai aloita alusta.

Haaverit tapahtuvat lähes poikkeuksetta tilanteissa, joissa veistäjä vuolee itseään päin, tai muuten ihmeellisessä asennossa, eikä tiedä mitä tekee. Tapaturmia sattuu myös juostaessa - tai ylipäänsä liikkuessa - suojaamaton puukko kädessä. Puukkoa oppii käyttämään ainoastaan vuolemalla ja työskentelemällä puukon kanssa.

Ensimmäinen muistisääntö on: Koskaan ei saa vuolla lähettyvillä olevia päin ja heidän läsnäolonsa tulee tietää.Joskus voi unohtua, että puukon liike ei pysähdy aivan varmasti haluamallasi tavalla. Liike jatkuu usein kaarevana, puukko kätesi jatkeena. Tällöin jalkasi - ja lähettyvillä olevat - ovat vaarassa, etenkin jos vuolet kiehistä polvillasi. Tylsä puukko ei toimi kuten puukon pitää, se ei sovellu vuolemiseen ja on hyvin vaarallinen.

Turvaohjeet
  1. Älä veistä muita päin
  2. Älä veistä itseäsi päin
  3. Tarkkaile sen käden asemaa, jolla et veistä
  4. Tiedosta puukon liikerata, etenkin reitesi voi olla vaarallisessa paikassa
  5. Pidä puukkoa tukevassa otteessa
  6. Älä käytä puukkoa jos olet liian väsynyt tai nälissäsi
  7. Älä juokse puukko kädessä
  8. Pidä puukkosi terävänä
  9. Keskity puukon käsittelyyn
  10. Jos ojennat puukon toiselle ilman tuppea, niin ojenna se kahva edellä

Puukon huoltaminen
Puukon pitää olla terävä. Puukkoa pitää teroittaa vähintään joka kerta retkelle lähdettäessä, itse asiassa aktiivisen vuolemisen yhteydessä puukkoa pitää teroittaa noin 10 minuutin välein, jotta se pysyy terävänä. Tylsällä puukolla veistäminen vaatii paljon voimaa, eikä sekään auta. Tällöin onnettomuuden sattuessa mahdollinen puukon viilto on tehty voimalla ja se on erittäin syvä ja vakava. Puukon pitää olla terävä.

Puukon teroittamiseen käytetään hiomakiveä. Puukkoa hiotaan pyörivällä tai yhdensuuntaisella liikkeellä, koko teroituspinnalta. Missään nimessä puukkoa ei saa teroittaa teroituskulmaa eli palkoa jyrkemmässä kulmassa. Muista ottaa hiomakivi mukaan retkelle.

Puukkoa tulee säilyttää kuivana ja mieluiten poissa tupesta. Ruoste hiotaan pois ja terän voi öljytä suolattomalla öljyllä kerran vuodessa.

Puukon osat: ponsi, kahva, ruoto, tyvi, hamara, terän suu, kärki, etuhela, takahela, niitti.


Kirves
Kirves on erittäin monipuolinen luonnossa liikkujan perustyökalu, jota ilman ei pidä lähteä useamman yön yli kestävälle retkelle. Kirveellä halotaan polttopuut, työstetään ojanylityspukki, hakataan kiila maahan, tehdään avanto... Nykyisin retki- ja mökkikäytössä on useimmiten muovivartinen kirves, joka voittaa kestävyydellään vanhat puuvartiset kirveet. Puiset kirveenvarret ovat herkkiä katkeamaan terän alapuolelta ja lahoavat ajanmittaan. Kirveen varrestus - puisen varren teko ja kiinnitys - on työlästä, siksi retkillä kannattaa olla mukana muovivartinen kirves, jota ei normaalikäytössä saa rikki.

Kirveen koko ja malli riippuu käyttötarkoituksesta. Halkomisessa käytetään pitkävartista kirvestä, jonka terässä on kiilamaiset ulokkeet. Kaadetun puun oksimiseen käytetään noin 60 cm:n pituisella varrella varustettua kirvestä, jonka terä on pyöreä ja liukuu runkoa pitkin. Vartion käyttöön sopii tasakylkinen yleiskirves reilulla puolimetrisellä varrella. Liian lyhyttä kirvestä ei kannata hankkia, koska silloin iskuihin ei saa voimaa. Liian iso kirves on taas raskas kantaa ja käyttää.

Kirvestä käyttäessäsi sääresi ovat vaarassa. Halkoessa pitää ottaa tukeva haara-asento ja olla varuillaan jos kirves lipeää esim. märästä halosta. Oksiessa pitää olla aina eri puolella runkoa kuin oksittavat oksat ja varmistua, että oksaan sattuessaan kirves suuntautuu poispäin jaloista.

Turvaohjeet
  • Käytä teränsuojusta kuljettaessasi kirvestä
  • Varmistu ettei kukaan ole lähelläsi, hakatessassi kirveellä. Muista erityisesti selusta.
  • Käytä alustana hakkuutukkia
  • Seiso tukevassa asennossa
  • Älä jätä kirvestä lojumaan maahan, iske se hakkuutukkiin

Kirveen huoltaminen
Terävää kirvestä on helpompi ja turvallisempi käyttää kuin tylsää. Kirveen terään tulee usein lohkeamia, kun kirves on vahingossa isketty kiveen tai naulaan. Lohkeamat tulee teroittaa pois. Tähän käytetään tahkoa, pyöreää pyörivää kiveä, jota pyöritetään joko käsin tai koneellisesti. Kirveen terä hiotaan oikean muotoiseksi ja sen jälkeen tahkotaan teräväksi ja lopuksi viimeistellään hiomakivellä. Terään hiotaan palko 30 asteen kulmassa ja terän suuhun noin kahden millimetrin levyinen palko 60 asteen kulmassa.

Kirveellä pitää olla teränsuojus, joka suojaa ihmisiä ja reppua kirvestä kannettaessa. Suojus syntyy helposti nahasta, muutamasta niitistä ja soljesta.


Vihje
Luonnollisin hetki puukon, sahan ja kirveen käytön opetteluun on tietysti retkellä. Tekemällä oppiminen nousee tässä koulutuskohdassa arvoonsa, sillä työkalujen oikeaoppinen käyttö vaati harjoitusta. Anna vartiolaistesi sytyttää nuotiot, takat ja kamiinat ja keskity itse auttamaan epävarmoja.
​
Kun olet opettanut työkalun oikean käytön, muista valvoa niin vuolemista, halkomista, oksimista kuin sahaamista. Vartionjohtajan tulee retkellä puuttua aina virheelliseen työkalujen käyttöön. Näin säästyt ylimääräiseltä ensiapukoulutukselta.

17. Heikot jäät

Vaatimukset
  • Tunnistan heikon jään
  • Tiedän heikkojen jäiden tuntomerkit ja paikat, joissa jää on tavallista heikompaa
  • Tiedän millainen ja kuinka paksu jää on turvallinen kulkea
  • Osaan liikkua turvallisesti jäillä
  • Osaan pelastautua jäistä
  • Osaan pelastaa jäihin joutuneen

Tavoite
Tavoitteena on turvallinen retkeily ja luonnossa liikkuminen. Vartiolaisen tulee osata pelastautua jäistä ja pelastaa jäihin pudonnut aiheuttamatta vaaraa itselle.


Tietoa

Sulapaikkoja
  • Virtapaikoissa, esim. joensuussa
  • Kivien luona
  • Rannoilla, etenkin niemenkärjissä ja saarien rannoilla
  • Laiturin luona
  • Kaislikot

Jäällä liikkuminen
  • Pidettävä riittävät välit
  • Rinkan lantiovyö pidetään auki ja olkahihnat tavallista löysemmällä
  • Mukana on pidettävä köysi ja jääpiikit tai vastaavat
  • Köyttä ei anneta ensimmäiselle kulkijalle
  • Sukset kannetaan käsissä tai siteet pidetään auki

Jos jää pettää
  • Pysy rauhallisena
  • Huuda apua
  • Pyri tulosuuntaan ja riko jää edeltäsi niin pitkälle kuin se särkyy
  • Koeta ponnistaa itsesi jäälle. Kieri, ryömi ja kontaa, kunnes olet varmasti kestävällä jäällä.
  • Hakeudu nopeasti lämpimään
  • Jos et pääse ylös jäälle, pysyttele lämpöhukan pienentämiseksi mahdollisimman liikkumattomana paikallasi ja huuda apua

Jos toinen tarvitsee apuasi
  • Kannusta pelastettavaa: Apu on tulossa
  • Ota mukaasi apuväline esim. köysi, airo, pitkä oksa tai takkisi.
  • Lähesty pelastettavaa vahvan jään suunnasta
  • Konttaa ja ryömi viimeiset metrit
  • Ojenna apuväline pelastettavalle ja vedä hänet jäälle
  • Ryömikää ja kontatkaa etäälle avannosta, kunnes jää on varmasti vahvaa
  • Avusta avannosta pelastettu lämpimään (ei saunaan)
  • Kuivaa märät vaatteet tai vaihda ne kuiviin
  • Jos avannosta pelastettu ei pysty itse liikkumaan, vältä hänen turhaa liikuttamista. Hieronta, raajoista nostaminen ja väkisin kävelyttäminen voi olla hengenvaarallista
  • Estä lisäjäähtyminen riisumalla uhrilta märät vaatteet ja suojaamalla hänet

Jäätyypeistä
Jään paksuus ei ole mikään tae sen kestävyydestä, sillä se riippuu ennen kaikkea jään rakenteesta. Kirkas, läpikuultava ja tasainen jää on sitkeintä. Yleensä tällaisen jään tulee olla ainakin 5 cm vahvuista, jotta se kantaisi ihmisen. Valkoinen, läpinäkymätön jää ei ole yhtä vahvaa kuin kirkas, läpikuultava, ja sen tulisi olla ainakin 10 cm paksua, ennen kuin sillä kannattaa kävellä. Hauras kevätjää on kaikkein petollisinta. Sen tulisi olla ainakin 20 cm paksua, jotta se olisi kulkukelpoista.

Kevätjään kestävyys saattaa heiketä varsin nopeati. Usein on niin, että jää, joka aamulla kantaa, illalla pettää. Tämä johtuu auringon haurastuttavasta vaikutuksesta. Jää on usein lumenpeitossa, jolloin sen laatua ja paksuutta on vaikea arvioida.
Jäällä liikkuminen vaatii aina varovaisuutta ja jääntuntemusta, joka on taitoa päätellä jään kantavuus sen ulkonäöstä, laadusta sekä siitä missä ollaan.


Vihje
Turvallinen jäillä kulkeminen vaatii jään tuntemusta, joten tutustukaa jäihin syksyllä, talvella ja keväällä. Voitte käydä tekemässä havaintoja turvallisessa paikassa, eli siltojen aluset ja virtapaikat on syytä unohtaa. Jään kestävyyttä voi kokeilla heittämällä raskaita kiviä. Jään paksuus selviää avannon tekemisen yhteydessä.
​

Jääkortti
Syksyllä voi valmistella erityiset jääkortit, joihin keräätte tietoa jään ominaisuuksista eri vuodenaikoina. Havaintopaikka kannattaa pitää samana ja valita mahdollisesti toinen olosuhteiltaan erilainen havaintopaikka.
Lataa Jääkortti.pdf tai Jääkortti.xls
Picture


Kavallintie 14 A
02700 Kauniainen

​​050 343 4288
​toimen.pojat@gmail.com

Picture
Partiotasavalta Toimen Pojat © 2020
  • Liity!
  • Pooki '22
  • Lippukunta
    • Toimen Pojat lyhyesti
    • Kokousajat
    • Suorituskirja
    • Kannatusyhdistys
    • Järjestöt
    • Valokuvat
    • Partiopaita
    • Retkeilyn ABC
    • Asusteet
    • Tiedostot
  • Tavat & perinteet
    • Historia
    • Lupaus
    • Kiitollisuudenliljat
    • Tasavalta ja kansalaiset
    • Toimarihenki
    • Hallinto ja pestit
    • Huudot
    • TP-lehti
    • Jänkäsusi >
      • Jänkäsusien suorittaminen
  • Tiedotus
  • Kalenteri
  • kämpät
    • Kero
    • Ööga
    • Hänkkä
    • Varauslista
    • Kalusto
  • Yhteystiedot
  • Holvi