TOIMEN POJAT - UNGA FRIBYGGARE RY:N SÄÄNNÖT 2§
​
Järjestöön pyrkinyt 11 vuotta täyttänyt poika otetaan ensin alokkaaksi. Suoritettuaan määrätyt partiovaatimukset ja tehtyään partiolupauksen hyväksytään hänet jäseneksi. Jäsenet ja alokkaat jakaantuvat vartioihin, nämä muodostavat veljesjoukkoja. Äänivaltaisia ovat vain ne toimenpojat, jotka samalla ovat järjestöön sisältyvän partiotasavallan (Kansalaiskokous) kansalaisia. Alokkaaksi, samoinkuin jäseneksi ottamisesta päättää Järjestönhallitus. Uuden kansalaisen valitsee Kansalaiskokous. Vaalin tulee olla yksimielinen.

Mikä partiotasavalta?

Toisin kuin suurin osa suomalaisista partiolippukunnista, Toimen Pojat on hallintomuodoltaan partiotasavalta. Partiowiki toteaa partiotasavalloista:
Partiotasavallalla tarkoitetaan lippukuntatyyppiä, jonka toimintaideologia pohjautuu demokratian harjoittamiseen ajalta ennen Suomen itsenäistymistä.
Partiotasavaltalippukunnat:
  • Toimen Pojat
Listan pituudesta voisi todeta, ettei vastaavia ole siis monia. TP:n kohdalla tasavalta ei ole vain hauska lisä lippukunnan nimeen, vaan se on lippukunnan hallinnon konkreettinen asia. Tasavalta-ajatus juontaa juurensa lippukunnan perustajiin; Alexander Boldtiin ja Kurt Steniukseen. Erityisesti Steniusta voi pitää ”partiotasavallan” perustajana:
[vuonna 1911, partioliikkeen hajoituskäskyn Venäjän keisarikunnan toimesta Suomeen voimaan tultua]

​…Toiminnan jatkaminen silloin kun muut scout-yhdistykset lopettivat, on lähinnä kirjattava [Kurt] Steniuksen suureksi ansioksi. Vuoden vaihteessa 1911-1912 Stenius lisäksi toteutti järjestelyn, joka ikään kuin täydensi ja toi konkreettiselle tasolle Boldtin jo alusta pitäen painottaman varttuneiden poikien yhteiskunnallisen kasvatuksen ajatuksen. Ja niin tuli Toimen Pojista tasavalta, Steniuksesta sen presidentti, Sven E. Donnerista pääministeri ja muista järjestön jäsenistä ministereitä niin, että vain harva joukosta riitti tavallisiksi kansalaisiksi.

Ajatuksen tähän järjestelyyn Stenius oli Donnerin mukaan saanut William Georgen amerikkalaisesta nuorisotasavallasta, mutta varmaan Steniuksen mielessä olivat myös olleet ne lukuisat itsehallintokokeilut, joita helsinkiläiskouluissa tuohon aikaan oli.

Tasavallan tarkoitus oli selvä: se oli eräänlaista esiharjoitusta demokraattisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan nuorille jäsenille, jotta he myöhemmin aikuisina kykenisivät ottamaan vastuuta, johtamaan ja myös tottelemaan oikeassa hengessä.

Toimen Poikien partiotasavallan voi sanoa olevan ensimmäinen yritys ratkaista partioliikkeen niin visainen kysymys vartioista ”uloskasvaneille” pojille annettavasta oikeasta partiokasvatuksesta.

Matti Leikola, Toimen Pojat, neljännestä vaille sata, 1910-1985
Vaikka nykyään Toimen Pojat on pintapuolisesti ja perustoiminnaltaan varsin tavanomainen lippukunta, eikä johtajisto enää koostu ministereistä, näyttäytyvät partiotasavallan eri piirteet lippukunnassa voimakkaana:

Lupaus ja jäsenyys

Jäsenyys on partiotasavallan näkyvin piirre Toimen Pojissa. Ajatus ei ole ollut TP:lle yksityinen, mutta harva lippukunta on pitänyt yllä vastaavaa. Ajatus on seuraava: lippukuntaan liittyessä uudesta jäsenestä ei tule lippukunnan täysivaltainen jäsen. Ensimmäinen askel jäseneksi on:
Lippukunnan jäseneksi valitaan kaikki, jotka antavat Toimen Poikain lupauksen
Toimen Poika ei lupaa Suomen Partiolaisten lupausta, vaan Toimen Poikain lupauksen:
”Tahdon iloisesti ja avomielisesti täyttää velvollisuuteni toimen poikana ja parhaan kykyni mukaan noudattaa Toimen Poikien lakia.”
Lupaus edustaa monessa määrin sekä lippukunnan historiaa, että perustajien aatteellisia ja avoimia näkemyksiä. Olennainen ero Suomen Partiolaisten lupaukseen on uskonnollisten viitteiden puuttuminen. Toimenpojalta odotetaan vain sitoumusta Toimen Poikain lakiin:​
  1. ​Toimen poika on luotettava
  2. Toimen poika täyttää velvollisuutensa
  3. Toimen poika on hyödyksi ja avuksi toisille
  4. Toimen poika on hyvä ystävä ja jokaisen partiolaisen veli
  5. Toimen poika on kohtelias
  6. Toimen poika on eläinten ja muun luonnon ystävä
  7. Toimen poika tottelee
  8. Toimen poika säilyttää mielensä valoisana vaikeuksissakin
  9. Toimen poika on säästäväinen
  10. Toimen pojat ajatukset, sanat ja teot ovat puhtaat
Laki on suomalaisessa partiossa myös harvinainen. Toimen Poikain laki myötäilee partioliikkeen perustaja Robert ”B-P” Baden-Powellin partiolaisen lakia läheisesti. Lain lisäksi Toimen Pojan on syytä tuntea Suomen Partiolaisten ihanteet, vaikka niitä ei lupauksessa sanatarkasti lupaudutakaan tottelemaan. Ihanteiden tuntemus kuuluu III luokkaan.
​
Lupauksen annettuaan tulee alokkaasta lippukunnan jäsen. Tosin ei täysivaltainen jäsen.

Kansalaiset

​Toimen poikain jäsen eli toimari, voi toimia lippukunnassa kuten kuka tahansa muukin, esimerkiksi vartiolaisena ja johtajaksi siirryttyään hallituksessa. Jäsen ei tässä vaiheessa ole kuitenkaan äänivaltainen. Tämä tarkoittaa, että järjestön vuosikokouksessa, kansalaiskokouksessa, hän ei voi äänestää asioista.
Toimen Poikain partiotasavallan täysimääräinen jäsen on Kansalainen. Kansalaiseksi pääsy ei ole automaattinen asia ja kansalaisuus (hieman muiden lippukuntien ansiomerkkien tavoin) tarkoittaa jotain.
Faktoja:
  • Kansalaiseksi valittu on kansalainen loppuelämänsä, ellei hän itse hae eroa järjestöltä tai hänet halutaan ¾ enemmistöllä siitä erottaa
  • Jokainen kansalainen saa oman numeronsa (tämän tekstin kirjoittaja on kansalainen nro. 286)
  • Kansalaisella on elinikäinen oikeus osallistua kansalaiskokouksiin ja äänestää niissä, huolimatta siitä, onko ollut lippukunnan toiminnassa aktiivisessa roolissa​
Uuden kansalaisen valitsee Kansalaiskokous. Vaalin tulee olla yksimielinen ja vaaliprosessi toimii seuraavalla tavalla:
Kansalaiskokouksessa uudeksi kansalaiseksi voi ehdottaa toimen poikaa, joka:
  1. on suorittanut Toimen Poikain I-luokan
  2. on ”toimarihenkinen”
Kyseinen ehdokas asetetaan puolen vuoden tarkkailuun. Seuraavassa kokouksessa järjestetään vaalit, joissa kaikki läsnäolevat kansalaiset äänestävät uudesta kansalaisesta. Kansalainen valitaan, jos äänestystulos on yksimielinen.

Kansalaisen merkit

Hopeiset luokkamerkit
​
Kansalaisen näkyvimmät ja perinteisimmät merkit ovat hopeiset TP:n luokkamerkit. TP:n luokkamerkit ovat metalliset kimin hymy (II luokka) ja partiolilja (I luokka) -neulat huivissa. Ne ovat perintöä vuosilta 1911-1917 jolloin partioliike suomessa oli kielletty. Vastaavat merkit oli silloin helppo salata.
​

​Johtajamerkki

Uutena lisäyksenä TP-merkkeihin on vuonna 2018 lanseerattu johtajamerkki. Johtajamerkki on johtajien vastine vartioiden vartiomerkeille (vartion värit), ja se tulee samaan paikkaan. Johtajamerkki on tehty TP:n sinisestä ja se edustaa johtajan paikkaa lippukunnassa.
Kansalaisen johtajamerkkiin ommellaan alumiininen laatta, johon on painettu hänen kansalaisnumeronsa.
Ei-kansalaisen johtajamerkki
Kansalaisen johtajamerkki
Kansalaisen johtajamerkki + kirvesvartio